Nykyisen ulkonäkönsä Kärstnan kartanon sydän sai toissa vuosisadan vaihteessa kun nuori kartanon isäntä Kurt von Anrep otti kartanon johtamisen haltuunsa. Uusklassistista päärakennusta ympäröi kaunis puisto.
Kartanon omistajista tunnetuin on kenraali Reinhold von Anrep, jonka menestyksekkään sotilasuran muistoksi on Kärstnan kappelikukkulalle pystytetty kaunis klassistinen taideteos – pronssinen leijona.
Kartanon päärakennuksessa toimi kauan koulu, nykyään siellä on kirjasto ja päiväkoti.
Kärstnan leijona on eräs kauneimpia klassisistista tyyliä edustavia taideteoksia, joita Virosta löytyy – valtavalla kivenlohkareella lepää valurautainen leijona, tuuheaharjainen pää etukäpälien päällä. Tämän patsaan pystytti kotikartanonsa läheisyyteen Reinhold von Anrepin poika kenraaliluutnantti Joseph von Anrep. Hyvä tietää: Kenraali Reinhold von Anrep ylennettiin Austerlitzin taistelun jälkeen kenraaliluutnantin arvoon, hän kaatui sodassa vuonna 1807. Patsaan on suunniteluun saksalaisen kuvanveistäjä Christian Daniel Rauch.
Seuraavaksi mennään Riidajan kartanoon, joka aikoinaan kuului Strykille. Nykyään siellä on kirjasto.
Halukkailla on mahdollisuus kävellä Gertrudin kappeliin. Sillä välin raunioina ollut kappeli kunnostettiin von Strykin suvun aloitteesta ja on nyt käytössä kirkkona.
Lounasruoka odottaa meitä Mäe-Koda on pikku kotikahvilassa, joka on toiminut Riidajan kartanolla vuodesta 2016. Tämä on paikka niille, jotka pitävät kartanokulttuurista ja -historiasta. Viihtyisä ja romanttinen kahvila luo mukavan ilmapiirin ajanviettoon perheen ja tuttavien kanssa.
Jatketaan ajoa Hummulin kartanon suuntaan. Kartano kuului aikoinaan von Samson-Himmelstjerna-suvukselle ja lyhyen aikaa von Bergeille, nykyään talossa on kylätalo, koulu, kirjasto, nuorisohuone, kyläkeskus. Käydään kierroksella ja kuunnellaan tarinoita.
Viimeinen vierailukohde on Holdre linna, missä sijaitsee Viron kansallinen pianomuseo. Jugendtyylinen päärakennus Heimat-tyylisillä piirteillä rakennettiin noin 1910 Woldemar von Ditmarin aikana. Sitä ennen kartanon keskus ei ollut rakennettu edustavaan tapaan. Rakennuksen arkkitehti oli Otto Wildau, joka on myös lähellä sijaitsevien Taageperan ja Karksin kartanorakennusten suunnittelija. Viron kansallisen pianomuseon tavoitteena on kerätä mahdollisimman täydellinen kokoelma virolaisia pianoja.
Tutustumme siellä oleviin pianoihin ja kuuntelemme tarinoita siitä, mistä ne ovat tulleet ja miten ne ovat tulleet tänne.
Hinta sisältää sisäänpääsyn, kartanoiden esittelyt ja paikallisoppaiden kertomat tarinat, lounaan ja bussimatkan Viljandista.
)
kirglikavastaja@gmail.com )
+372 5667 3174 )